perjantai 26. toukokuuta 2017

Balatonsuklaata Balatonjärvellä

Tulevan Iso-Britannian matkafiliksissä ajattelin jakaa muutaman matka- ja kaupunkikertomukseni ulkomailta. Lapsena kävin paljon perheen kanss aulkomailla, mutta ala-asteaikojen jälkeen sellainen rantamatkailu aikapaljon hävisi. Unkariin kuitenkin eksyin siskon kanssa pääsiäisenä 2013. Sisko on aiemmin asunut Unkarissa, joten hän tiesi kaupungit missä vierailtiin ja tomi matkaoppaanani.

 Aloitimme matkamme kylästä nimeltä Szentendre. Olimme siellä eräässä kauniissa majatalossa yötä. Majatalon lähellä oli eräs kreikkalainen ravintola, josta ensimmäisenä iltana haettiin kreikkalaista ruokaamukaamme. Se oli kyllä oikein hyvää, mutta hauskinta oli kun katsoimme paikallista televisiota, missä ohjelmat oli dubattu saksaksi. Sieltä tuli nimittäin yksi suosikki komedioistani Kuolema pukee häntä ja kyllä ol ikoomista nähdä Marilyn Streep muka puhumassa saksaa. Seuraavana aamuna telkusta löytyi aamupiirrettyjä ja Maija Mehiläisen laulussa Maija oli kääntynyt Moojooksi.
Kiertelimme pieniä kauppoja ja toreja. Erästä pienestä lankakaupasta löysimme kivoja ristipistoja ja itse hankin Disneyn Bambiristipiston. Katselimme siskon kanssa kaikkia niitä kauniita ristipistoja ja jompi kumpi meistä sanoi jostain työstä, että "Kiva kuva". Joku paikallinen pikkupoika kuuli sanomamme ja alkoi matkimaan: "Kiiva, kuva, kiiiva kuva." Hän ei varmaan tänäkään päivänä tiedä, mitä kiva kuva tarkoittaa. Iltaisin taasen kävelimme ja kiertelimme katsomassa pimeneviä maisemia. 
 Sisko piirsi Szentenderen erääseen postikorttiin. Kirjakaupasta löysin ihanan nahkakantisen muistikirjan ja kävimme pienissä kahviloissa ja hassuissa ravintoloissa syömässä. Eräänkin ravintolan nimi oli Flow. Paljon myös vain kiertelimme kivoissa maisemissa ja otimme tunnelmavalokuvia. Unkarin pääkaupunkiin Budapestiin mentiin junalla ja siellä kanssa kiertely jatkui.
Paikallisesta kahvilaista sai aivan ihania leivoksia. Kauppahallia myös etsittiin, mutta jostain kumman syystä eksyttiin matkalla. Budapestissä kävin myös ensimmäisen kerran Burger Kingissä, sillä se oli paras paikka löytää halpa vessa. Minusta on aina negatiivista, että julkisesta vessasta pitä maksaa jotain, mutta koska yksi euro oli tuolloin jotain 300 florinttia, niin 10 florinttia vessamaksusta ei tuntunut pahalta.
Paikallinen kauppa, missä myytiin kaikkea rock- ja populaarimusiikkiin liittyvää tavaraa. tämä oli ilo minun silmille. Paikallisessa Hard Rock Cafessa myös piti tietenkin käydä, ja hankkia oma Hard Rock Cafe Budapest paita.  Budabestissä oltiin yötä siskon kaverin luona ja hänen mukanaan lähdettiin matkalle hänen porukoidensä mökille Balaton järvelle.
Balatonilla ollessamme oli pääsiäispyhät, jolloin kaupat oli muutnekin kiinni, joten vietimme pääsiäisen kivassa vähän maalaisemmassa miljöössä. Ulkona oli kova myrsky ja siksi viihdyimme sisällä lukemassa. Siskoni ystävän perhe oli oikein mukava ja saatiin syödä kunnon pääsiäisateria. Minua ja siskoani ihmetytti, että Unkarissa on ilmeisesti perinteenä syödä pääsiäisenä pipareita. Minä kun tietysti yhdistän piprarit jouluun.
Kun myrsky vähän lieveni vietimme aikaa ulkona ja sellä viettivät myös aikaansa elukat. Koira Karo ja neljä ihanaa kisua viettivät siellä aikaa kanssamme ja sitten kierrettiin alueitä sillä ihanalla Balaton järvellä. Vatsa myöhemmin löysin paikallisesta ruokakaupasta suklaata, joka on nimetty järven mukaan Balatoniksi.
Matkamme aikana välillä oli aurinkoista, mutta enimmäkseen sadetta ja lunta. Se vähän söi matkafiilistäni Balatonilla. Palasimme sieltä takaisin sivistyksen pariin ja päädyimme takaisin Szentendreen. Tälä kertaa pääsimme ihan ilmaiseen yösijaan, sillä siskoni oli hankkinut meille sohvasurffauspaikan. Hän on aikasemminkin couchsurfinkia harrastanut, mutta minulle tämä oli ihan eka kerta. Houstaajamme oli nuori mies, joka oli kova suomi ja Sonata Arctica fani. Siitähän sitten riitti juteltavaa ja mukavaa oli hänen luonaan aikaa viettää. Hänen kotoaan nimittäin löytyi kylpyamme ja voi kun se tuntui ihanalta tuon Balatnin matkan jälkeen.
 Houstaajamme perhe keräsi Kindermunien yllätyksiä ja todella komea kokoelma heillä niitä olikin. Muutaman päivän hänen luotaan yötä olimme ja kävimme Budapestissä liesää kiertelemässä. Ostin mm. aivan ihanan Tuhkimo Barbinuken, josta oli myöhemmin haittaa, kun viime hetken ruokatuliaisia ostimme marketista ennen lentkoneeseen lähtöä. Nukke nimittäin alkoi laukussamme hälyttää ja jouduimme vartijoiden kanssa kaupan takahuoneeseen. Epäilivät minua ilmeisesti varkaaksi, mutta onnksi sisko osasi saksaksi puhua meidät pois sieltä, että ehdittiin ajoissa lentokentälle ja back to Finland.
Unkarin matkasta minulle jäi oikein kivat fiilikset. Olimme matkalla viikon, joka minusta utntui lopulta aika pitkältä ajalta, varsinkin ne päivät jotka Balatonilla vietettiin sisällä. Olen vähän erilainen matkustaja kuin siskoni, sillä haluan matkalani, että joka päivä on minulle jotain uutta ohjelmaa, enkä että voin tehdä siellä asioita mitä kotonakin voin tehdä. Tämän takia itse tykkään vähän lyhemmistä matkoista. tuolla koin jo koti-ikävän tuntua. Saa nähädä kun nyt mennään Britteihin, niin sielläkin viikko vietetään, mutta toisaalta ohjelmaa on suunniteltu jo sen verran paljon, että koti-ikäv äei toivottavasti ehdi yllättämään.

Balatonsuklaata Balatonjärvellä


maanantai 15. toukokuuta 2017

Otto-Nallen touhuja

Otto-Nalle kirjoja on meille kotiani aikoinaan ostettu kaksi kappaletta: Otto-Nalle Lapissa ja Otto-Nallen kauppamatka. Tykkäsin näistä sillon ihan pikkusena ja onneksi kaikki muutkin Otto-Nalle kirjat olen näin vanhempana löytänyt kirpputoreilta. Kaksi ensimmäsitä Otto-Nalle kirjaa eli Otto-Nalle retkeilee ja Otto-Nallen syksy olenkin jo esitellyt täällä. Otto-Nallen talvipuuhat on sarjassa seuraavana, mutta katsotaan sitä kirjaa sitten lähempänä ensitalvea. Muut Otto-Nalle kirjat sijoittuu kesäaikaan ja niihin voidaan nyt tunnemallissti paneutua.

Otto-Nalle lähtee tässä kirjassa vaeltamaan Lappiin hyvän ystävänsä Tapsan kanssa. Matkalle lähdetään junalla ja tavataan poroja sekä tonttuja ja katsellaan tietysti upeita Lappimaisemia. Tässä kirjassa on mielestäni valokuvakuvitus onnistunut äänimmäisen hyvin. Kuvista oikein hehkuu Lapin lumo ja taika. Olen suunnittelemassa pohjosen reissua loppusyksyksi hyvän ystäväni kanssa ja tämä kirja auttaa kyllä todella tunnelmaan pääsemisessä.
Otto ja Tapsa kiipeävät korkean tunturin huipulle
Kun janottaa niin tunturipurosta saa raikasta vettä
Joen yli päästään pätevästi omatekoisella lautalla
Kohiseva koski on mykistyttävä näky
Tonttujen kanssa on kiva syödä eväitä
Otto-Nalle Lapissa tarinaa ennen olimme saaneet nähdä vain Oton arkisia puuhia ihmisten kanssa. Nyt Otto sai kaverin mukaansa ja ihmiset jäi taakse. Lapin tarinan jälkeen Otto palaa ihmisten pariin ja viettää kevättä touhuilemalla. Paljon ollaan ulkosalla, mutta Otto viettää myös kevään juhlia, pääsiäistä ja vappua.

Otolla on keväinen vene leikittävänä
Oton omatekoisia ja hyvin ysäreitä pääsiäiskoristeita
Vappuilmapallot ovat aika erinäköisiä nyyisiin verrattuna
Kuudennessa Otto-Nalle kirjassa lähdetään kaupungille ostoksille. Ihmisiä on jälleen luvassa, mutta Otto saa mukaansa myös hyvän ystävänsä Ullan. Kaupungilla tunnetusti innostutaan leikkimään lelukaupoissa. Myös yksi vaasi rikoutuu vahingossa ja kuunnellaan kannettavalta kasettisoittimelta musiikkia.
Kauppamatka kirja tuo minun mieleeni lapsuuden lauantait, kun käytiin aina kaupungilla ostoksilla
Kaupungilla leulukaupassa on vaikka mitä jännää. Yksityiskohtana voi bongata Miina ja Manu lääkärissä kirjan, mitä nallet lukevat.
Viimeisin valokuvakuvituksella tehty Otto-Nalle kirja on Otto-Nalle Huvipuistossa. Tarkemmin sanottuna Särkänniemessä.

Tästä kirjasta näkee hyvin kyllä sen ajankulun, kuinka Särkänniemi on muuttunut. Kuvituskessa näkyy niin vanhoja, jo edesmenneitä laitteita, kuin oman aikansa innostusta. Oton kanssa huvipuistoon lähtee Jonna tyttönen, jonka kanssa laitteiden kyydin lisäksi katsellaan eläinpuiston eläimiä, ollaan juomatauolla, lasketaan mäkeä ja hypitään pomppulinnassa. Kirjassa myös näytetään jo edesmennyttä Delfinaariota ja sen silloisia delfiinejä, joita kaikkia en itse edes ole elämäni aikana ehtinyt näkemää. Tämä huvipuistokirja on todella tunnelmallinen ja tuo mieleen sen ilon mikä huvipuistoissa pitääkin olla. Ei hurjuus, vaan hauskanpito. Kannessa komeilee vissiin vieläkin Särkässä oleva leppisjuna.

Särkänniemen hinnat on ollut kovin alhaiset aikoinaan, verrattuna nykyhintoihin. Klassisen possujunan kyytiin olen nykyään jo liian iso. Yhyy.
Särkänniemessä Otto ja Jonna syövät hattaraa. taustalla näkyy jo edesmennyt kummitusjuna, joka minua ainakin aikoinaan pelotti kamalasti.
Nämä laitteet on vielä Särkässä. Vanhat autot ajaa kyllä nopeammin mitä muksuna ja tuon taikajoen ympärille on tuotu jotain ihmeellisiä maalattuja kaloja. Paljon hienompi tuollain luonnonmaiseman kanssa.
Otto-Nallesta on tehty vielä ainakin yksi kirja, mutta se ei ole enää valokuvakuvituksella. Sen nimi on Otto-Nalle puutarhassa. Kirpputorilla olen nähnyt sitä myytävän, mutta Otto on siinä ihan eri hahmo jo, etten ole kokoelmiini hankkinut. Nämä alkuperäiset valokuvin tehdyt Otto-Nallet on tälläisinä rakkaita. Otto-Nallet on kustantanut Satukustannut, joka on myös kustantanut kuuluisat Miinat ja Manut.
Otto-Nallen takakansi

perjantai 5. toukokuuta 2017

Miinan ja Manun matkoja

Olen ollut matkakuumeen vallassa, kun kesälomalla suuntaan Iso-Britanniaan. Kaikki matkusteluun liittyvä on nyt mielessä ja siksi nyt suuntaamme matkoille Miinan ja Manun kanssa.

Miina ja Manu Afrikassa

Miina ja Manu päättävät lähteä Afrikkaan valokuvasafarille. Lentokoneessa he huomavat ystävänsä Erakko Hermannin, joka liittyy heidän matkaseuraksensa. He viettävät yöt teltassa ja ottavat valokuvia eläimistä ja ystävystyvät niiden kanssa. Kun lentokonelähtee takaisin ilmaan, niin ystäville vilkutetaan isot hyvästit.
Krokotiili koittaa soittaa Viidakkopolkkaa Erako Hermannin kameralla.
Teltan pystytyksessä on pieniä ongelmia. Manu sitoo narun Kirahvin jalkaan ja Erakko hermanni sotkeutuu ihan kokonaan keppeihin ja lankoihinsa.

Miina ja Manu Kiinassa kirja on julkaistu samaan aikaan kuin Afrikassa kirja. Ne on ollut ainakin aikoinaan samassa setissä myynnissä, sillä itse omistin aikoinaan nuo molemmat. Nyt huomasin, että itelläni ei Kiina kirjaa näköjään olekkaan. Siinä kirjassa Matti Mäyrä on seurueen matkanjohtaja, uidaan ekltaisessa joessa, kävellään Kiinan muurilla ja tavataan Himalajan Lumimies.

Miina ja Manu matkoilla

Miina ja Manu matkoilla on yksi suosikeimpia Miina ja Manu kirjojani. Tässä matkustellaan monissa eripaikoissa lyhyesti ja kuvataan kauniisti maisemia.
Suomessa Miina ja Manu matkustavat hevoskärryillä ja tapaavat joulupukin perunannostossa. Ruotsin läpi autolla ajetaan Norjaan, jossa tavataan Vuorenpeikko. Ruotsin laivalla Manu innostuu buffetissa syönnistä vähän liikaakin.
Kun Eurooppaan päästään, niin vieraillaan Pariisissa ja Venetsiassa. Notre Dame kirkkoa ihaillaan ja Sulo-Enokin tiputtaa hattunsa vahingossa kondolista veteen.
Ihan viimeisenä kuljetaan yöjunallalappiin hiihtämään. Manu tietty pyllähtelee.
Ennen lappiin lähtöä käydään aurinkorannalla Kanarian Saarilla. Sulo-Eno nauttii auringon otosta kun Miina ja Manu rakentavat hiekkalinnaa.

Tälläisiä ihania lomatunnelmia Miina ja Manu meille on suonut.